Koraanion muslimien pyhä kirja, jonka he uskovat tulleen ilmestyksinä. Sen jokainen sana ilmestyi arabiaksi Allahilta (Jumala) Profeetta Muhammadille (rauha olkoon hänen kanssaan) arkkienkeli Gabrielin avustuksella kahdenkymmenenkolmen -vuoden aikana600-luvulla.  Koraani alkoi ilmestymään kun profeetta oli 40-vuotias. Se koostuu noin 600 sivusta, jossa on 114 lukua and 6,236 jaetta. Lukujen pituus vaihtelee - pisimmässä on 286 jaetta ja lyhimmässä vain kolme.

Ottaen huomioon, että profeetta Muhammad oli lukutaidoton mies, hänen varhaiset seuraajansa painoivat innokkaasti mieleensä jokaisen ilmestyksen sellaisenaan kuin se ilmestyi. Profeetan kuolemaan mennessä Koraani oli valmistunut, ja monet olivat muistaneet sen kokonaisuudessaan. Kahden vuoden sisällä profeetan kuoleman jälkeen ensimmäinen kalifi, Abu Bakr, laati Koraanista käsikirjoituksen, josta tuli pohja hyväksytyille laitoksille, joita jaettiin jokaiseen muslimi provinssiin Uthmanin, kolmannen kalifin aikana. Merkittävää on, että muutama niistä käsikirjoituksista on säilynyt ja niitä voi tarkastella museoissa vielä tänäkin päivänä. Niinpä Koraanin historiallinen aitous pystytään todistamaan. Itse asiassa siitä on pidetty niin hyvää huolta, että on olemassa vain yksi (arabiankielinen) versio olemassa. 

Sana “Koraani” tarkoittaa kirjaimellisesti lausuntaa. Ensimmäinen Koraanin jae joka Profeetta Muhammadille ilmestyi oli, “Lue Herrasi, Luojasi nimeen...” Vaikka aikaisemmat uskonnolliset pyhät kirjoitukset oli kirjoitettu ja välitetty eteenpäin etuoikeutettujen pappien ja kirjanoppineiden toimesta - yleensä kauan uskonnon perustajan kuoleman jälkeen - tällaisen määräyksen antaminen Muhammadille, joka kuten useimmat aikalaisensa ei osannut lukea tai kirjoittaa, merkitsi uuden aikakauden alkua ihmisten viestinnässä, oppimisessa ja kehityksessä. Näin ollen muslimit uskovat kaikkiin alkuperäisessä muodossa oleviin kirjoihin jotka Koraanissa mainitaan: Mooseksen Toora, Daavidin Psalmit ja Jeesuksen evankeliumit. Koraani mainitsee myös Abrahamin kääröt. 

Koska Mooseksen aikalaiset olivat mestareita taikuudessa, hänen suurin ihmeensä oli voittaa Egyptin hänen aikansa parhaimmat taikurit. Jeesuksen aikalaiset tunnustettiin taitaviksi lääkäreiksi. Siksi hänen ihmeensä oli parantaa parantumattomasti sairaita. Arabit, jotka olivat profeetta Muhammadin aikalaisia, tunnettiin kaunopuheisuudestaan ja suurenmoisesta runoudestaan. Profeetta Muhammadin merkittävin ihme oli Koraani, jonka veroista edes legioona arabialaisia runoilijoita ja lausujia ei pystynyt tuottamaan, huolimatta Koraanin itsensä toistuvista haasteista: 

“Sano: Vaikka ihmiset ja dzinnit lyöttäytyisivät yhteen tehdäkseen jotakin tämän Koraanin kaltaista, eivät he siihen kykenisi, vaikka auttaisivat toinen toistaan.” (Koraani 17/88).

Muslimit kunnioittavat Koraania Jumalanviimeisenä pyhänä kirjana. Muslimit kaikista kansoistaovat rakkaudella lausuneet sen jakeita, painaneet sen mieleensä, ja toteuttaneet sen sanomaa ilmestymisestä lähtien. Muslimit lukevatKoraanin jakeita viiden päivittäisen rukouksensa aikana. Uskolliset innoittuvat, lohduttuvat, ja usein liikuttuvat kyyneliin sen kaunopuheisuuden ja runollisen ilmaisun takia.

Viimeisten 14 vuosisadan ajan muslimit kaikkialla maailmassa ovat kirjoittaneet Koraanin jakeita kauniina kalligrafisina kuvina, joita tuottivat ja kehittivät pääasiassa Ottomaanien turkkilaiset. Itseasiassa Istanbulissa tehtiin hienoimmat kalligrafiset tekstit. Kuuluisa sanonta kuuluu: “Koraani ilmestyi Mekassa, lausuttiin Egyptissä, ja kirjoitettiin Istanbulissa.”

Sen kauneuden lisäksi Koraani sisältää monia jakeita, jotka tarkasti kuvaavat luonnonilmiöitä eri aloilta kuten tähtitiede, geologia ja embryologia. Tutkijat ovat todenneet sen kuvaukset käsittämättömän päteviksi ollakseen kirja joka on 6. vuosisadalta. Konflikti, joka syntyi Euroopassa keskiajalla uskon ja järjen, uskonnon ja tieteen välillä, ei ilmaantunut islamissa. Koraani rohkaisee toistuvasti sen monissa jakeissa ihmisiä harkitsemaan ja käyttämään älykkyyttään. Vaikka se ei ole tieteen oppikirja, sen jakeet ohjaavat ihmisiä pohtimaan Jumalan suuruutta korostaen samalla luonnon ihmeitä tai historian oppitunteja. 

Muslimit uskovat Koraanin olevan elollinen ilmestys nykyajalle, jonka avulla se voi paljastaa itsensä uudelleen ajan myötä. Koska Koraani on erityinen viesti Luojalta ihmiskunnalle, on se vertaansa vailla oleva opas sellaiselle joka miettii olemassaolon ja elämän tarkoitusta. Aloitusluku (al-Fatiha), jota kuvataan Koraanin ytimeksi, kuuluu seuraavasti: 

“Allahin, Armeliaan Armahtajan nimeen. Kunnia Allahille, maailman Herralle, Armeliaalle Armahtajalle, Tuomiopäivän Ruhtinaalle. Sinua me palvomme, Sinua me huudamme avuksi. Johdata meidät oikealle tielle, niiden tielle, joille Sinä olet suosiollinen, ei niiden, joiden päälle Sinun vihasi lankeaa ja jotka vaeltavat eksyksissä."

Koraanin tärkein viesti on kutsua ihmisiä olemassaolon Lähteen ja elämän Antajan puoleen, ja palvella Häntä puhtaalla sydämellä, vapaana epäjumalien palvonnasta ja taikauskosta. Se hylkää käsitteen pelastus sekä erityiset etuoikeudet, jotka perustuvat etniseen alkuperään, rotuun tai väriin. Hengellinen pelastus saavutetaan yrittämällä hyvittää syntinsä ja vilpittömällä aikomuksella olla toistamatta virheitään tulevaisuudessa. Islamissa ei ole virallista papistoa, ja "imaami" on yksinkertaisesti asiantunteva rukousjohtaja. Islamissa synnit tunnustetaan suoraan ja ainoastaan Luojalle. 

Koraani esittelee itsensä koko ihmiskunnan  opastajaksi. Se ei ole tarkoitettu vain jollekin tietylle rodulle, henkilölle tai ajanjaksolle. Se perustaa väitteensä uskon ja etiikan perusarvoille, samalla kun arvioi kansakuntien tiettyjä kokemuksia kautta historian. Se ei vaadi ihmisiä uskomaan sokeasti, sillä se on osoitettu “niille, jotka ovat tietoisia Jumalasta ja jotka käyttävät järkeään.” (Koraani, 30/24). Se pyytää ihmisiä ajattelemaan itseään, sekä seuraavien olemassaoloa:  maata ja vuoria, pilviä ja taivasta, aurinkoa, kuuta ja planeettoja kiertoradoillaan, yön ja päivän vuorottelua. Se pyytää meitä pohtimaan omaa elämämme. Se pyytää meitä miettimään siemeniä joita kylvämme, vettä jota juomme, ruokaa jota syömme ja kaikkia muita lukemattomia luomisen merkkejä. Koraanissa painotetaan kauttaaltaan että tieto ja järki ovat oikea keino uskoon ja jumaltietoisuuteen. Siinä todetaan: “Ne Jumalan palvelijoista, jotka tietävät, pelkäävät Häntä.” (Koraani, 35/28)

Kaiken kaikkiaan Koraani kehottaa hyviin tekoihin ja kieltää pahat esittelemällä ihmisille suoraa elämäntapaa. Se tarjoaa myös vastauksia eksistentiaalisiin peruskysymyksiin, jotka koskevat mm. tuonpuoleista ja elämän tarkoitusta. Se tarjoaa ihmisille puitteet heidän olemassaololleen, ympäristölle, yhteiskunnalle ja koko luomiselle.