Usko Jumalallisiin Kirjoihin

“Ihmiskunta oli yksi yhteisö. Ihmiset muodostivat yhden kansakunnan, mutta sitten Allah (swt) lähetti profeetat varoittamaan ja julistamaan ilosanomaa, ja Hän lähetti heidän mukanaan Kirjan, jotta se ratkaisisi ihmisten kiistat.”⁸

(Pyhä Koraani)

Jumalalliset kirjat ovat Kaikkivaltiaan Allahin sanaa, jotka viehättävät ihmisiä. Ne ovat kirjallisia versioita Hänen ajattomista ja ikuisista sanoistaan, käskyistään ja ilmestyksistään. Allahin sanojen ylivoima muihin sanoihin nähden on samanlainen kuin Allahin paremmuus palvelijoihinsa nähden. Allah (swt) tunnusti ihmisen, jonka Hän oli luonut kaikkein arvokkaimmaksi olennoksi, vastaanottajaksi lähettämällä heille kirjoja, ja opastaen heitä tässä elämänkokeessa. Hän salli ihmisen saada selville totuuden, ja erottaa toisistaan hyvä ja paha.

Historian alkuaikoina joillekin profeetoille paljastettiin pieniä kirjoja, joita kutsuttiin "sahifaksi" (sivuksi).

Allah (swt) paljasti kymmenen sivua profeetta Aatamille, viisikymmentä sivua profeetta Sethille, kolmekymmentä sivua profeetta Idrisille, ja kymmenen sivua profeetta Ibrahimille.

Sitten Hän paljasti neljä jumalallista kirjaa; Tawrat (Toora) profeetta Musalle (Mooses), Zabur (Psalmi) profeetta Dawudille (Daavid), Injil (Raamattu/Evankeliumi) profeetta Isalle (Jeesus), ja lopuksi Pyhä Koraani profeetta Muhammadille (saas). Viimeinen jumalallinen kirja, joka puhuttelee koko ihmiskuntaa, ja on voimassa Tuomiopäivään asti, on Pyhä Koraani.

Muslimi uskoo kaikkien jumalallisten kirjojen olemassaoloon, ja että Allah (swt) on ne paljastanut. Tämä koskee kuitenkin kirjojen alkuperäisiä versioita, ennen kuin niitä väärennettiin tai muutettiin. Siksi muslimi uskoo jumalallisten sivujen ja kirjojen alkuperäisiin versioihin, jotka Allah (swt) on paljastanut. He uskovat, että jumalalliset kirjat, Pyhää Koraania lukuun ottamatta, jotka ovat Toora, Psalmi, Raamattu ja Evankeliumi, ovat ihmisten muuttamia ja menettäneet aitoutensa.

Tämä vakaumus edellyttää uskovia olemaan aina herkkiä ja varovaisia mitä tulee ilmestyksiin. Kun kohtaa tietoa Toorasta, Raamatusta tai Evankeliumista, pitäisi sitä ensin verrata Pyhään Koraaniin, ennen kuin päättää onko se totta vai ei. Jos se ei ole ristiriidassa Pyhän Koraanin ja islamin yleisten periaatteiden kanssa, tämä tieto saattaa olla totta. Ei kuitenkaan ole mahdollista väittää, että tieto, joka on ristiriidassa Koraanin periaatteiden ja sen yleismaailmallisen sanoman kanssa, olisi Allahin (swt) paljastama.

Ihmiset puuttuivat heille paljastettuihin kirjoihin saavuttaakseen vähän maallista mammonaa. Menneisyydessä jotkut uskonnolliset miehet esittivät ihmisille omia kirjoituksiaan, jotka olivat muka ilmestyksiä Allahilta, petkuttivat viattomia ihmisiä ja vahingoittivat jumalallisten tekstien puhtautta. Pyhä Koraani on ainoa kirja, jonka teksti tai sisältö ei ole muuttunut vähääkään tähän päivään mennessä, ja joka säilyttää alkuperäisen asunsa Tuomiopäivään saakka.

Uskomalla jumalallisiin kirjoihin ja hyväksymällä Koraanin jumalalliseksi oppaaksi tässä yhteydessä edellyttää koko sydämestään uskomista, että Allah on sen ilmoittanut, sekä elämällä noudattaen sen päätöksiä. Jumalalliset kirjat ilmestyivät, jotta niitä luettaisiin, ymmärrettäisiin ja sovellettaisiin elämään.

⁸ Lehmän suura, 2/213